maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ylläpidosta




Kuvassa: Kaksi Kiinan piirin veteraania, Päivö Parviainen ja Kaiju Brummer.
Kuva: Jaakko Ojala

Päivö Parviainen -sivua ylläpitää allekirjoittanut. Tutustuin Päivöön vuonna 2000 Suomen Lähetysseuran Kiinan piirissä. Olin silloin 19-vuotias. Olin lukenut Raamatusta, Kuninkaiden kirjoista, kuinka hyvillä kuninkailla oli hyviä hengellisiä mentoreita. Erään kerran Helsingin keskustassa kävellessäni muistan rukoilleeni, että minäkin saisin sellaisen mentorin. En vielä tuntenut Päivöä. Sitten, kun tutustuin Päivöön, ajattelin, että tässä se on. Tältä mieheltä haluan oppia kaiken minkä voin.

Ostin Päivöstä kertovan kirjan ja luin sen. Sitten aloin käydä Kiinan piirin lisäksi Kallion aamurukouspiirissä, joka vielä silloin kokoontui joka aamu ja johon Päivö osallistui aina, kun oli Helsingissä. Yhä enemmän aloin käydä Päivön kanssa myös muualla, kuten aamurukouspiirin jälkeen Pelastusarmeijalla, kauppahallissa, sairaalavierailuilla ja niin edespäin. Matkin Päivöä myös muuten. Rupesin ottamaan aamulla ja illalla kylmiä ja kuumia suihkuja, rupesin jumppaamaan ja juomaan yrttiteetä ja niin edespäin.



Kuvassa: Tuomiokirkon aamurukouspiiriläisiä, aamupalalla käytiin aamupiirin jälkeen
Kuva: Jaakko Ojala

Aloitin yliopisto-opinnot vuonna 2001 ja aloitin kiinan opinnot heti ensimmäisenä vuonna. Toisen opiskeluvuoden vietin Taiwanilla, jossa Päivö oli tehnyt lähetystyötä vuosina 1956-1972 kolmeen otteeseen. Vietin siellä aikaa Päivölle läheisen ihmisen, lähetystyöntekijä Jukka Pyrhösen, kanssa, jonka kanssa olin opiskellut kiinan kieltä myös Helsingin yliopistossa ensimmäisenä opiskeluvuotenani.

(Tähän kuva Jukasta ja minusta Taiwanilla)

Taiwanilta Suomeen tultuani vuonna 2003 aloin käydä aamurukouspiirissä melkein joka päivä, vaikka se ei aina ollut ihan helppoa, koska piiri alkoi niin aikaisin ja asuin vähän kauempana. Lopulta muistaakseni vuonna 2004 muutin asumaan alivuokralle Päivön omistamaan asuntoon Kaarlenkadulle, Päivön omaa asuntoa vastapäätä. Yhteiseen elämäämme ja työhömme liittyi monia vaiheita, kuten Kolumbiassa ja Filippiineillä lähimmäistyötä tekevän Koti Katulapselle –järjestön perustaminen ja nuorisotyön aloittaminen koulusurmien järkyttämässä Jokelassa.

(Tähän kuva Jokelasta)

Päivö oli todella monessa mukana ja milloin vain mahdollista, ja joskus silloinkin kun se oli mahdotonta, niin olin hänen mukanaan. Erityisen lämpiminä ovat jääneet mieleen käynnit kehitysvammakodissa ja eduskunnan pastorien rukouspiirit, joissa molemmissa mukanaolo oli suuri etuoikeus. Erityisesti mieleen on jäänyt myös kiinalaisen Veli Taivaallisen vierailu Päivön luona yhdessä taiwanilaisen kollegansa kanssa. Veli Yun piti taiwanilaista hengellisenä isänään ja tämä taiwanilainen piti Päivöä hengellisenä isänään.

(Tähän kuva Päivöstä ja Veli Taivaallisesta)

Vuonna 2006 olin puoli vuotta töissä Päivön entisessä koulussa, Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa, International Baccalaureate –tutkintoa suorittaville lukiolaisille kansantaloustiedettä. Siellä Päivö oli saanut papinkutsumuksensa, kun kirjailija Lauri Pohjanpää oli hänelle sanonut, että: ”Sinusta, Päivö, voisi tulla pappi.” En ole tätä aikaisemmin ajatellut, mutta samassa yliopistossakin olemme opiskelleet, Päivö teologian maisteriksi, minä valtiotieteiden maisteriksi. Tiedekunnat sijaitsevat fyysisesti hyvin lähellä toisiaan.

(Tähän kuva SYK:stä ja/tai kuva Päivöstä yliopistolla)

Kun vietin Päivön kanssa tai hyvin voimakkaan vaikutuksen alaisena melkein koko ajan vuodesta 2000 vuoteen 2010, meidän ystäväpiirimme, ainakin Helsingissä muodostuivat melkein identtisiksi. Perheeni ja sukunikin ovat Päivölle tuttuja eri yhteyksistä, erityisesti sukujuhlista, joissa Päivö vieraili. Erityisen rakkaiksi minulle tulivat ihanat aamurukouspiiriläisemme, joista moneen on tietenkin edelleenkin tiiviit yhteydet, vaikka nyt asunkin Pohjois-Savossa.

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Päivön alivuokralaisena asuessani aloin tehdä enemmän tai vähemmän itsenäisesti (aamurukouspiiri oli aina rukouksin ja usein muutenkin mukana) niitä asioita, mitä Päivö joko teki tai mitä ajattelin, että hän pitäisi tärkeänä. Aloin pitää pyhäkoulua Kallion seurakunnassa, kun se oli vaarassa loppua. Aloin käydä vanhainkodeissa tapaamassa vanhuksia. Kouluvierailujakin kokeilin.

(Tähän kuva Päivöstä sukujuhlissa)

Vuonna 2007 suuntasin matkani Luoteis-Hunaniin, jossa Päivön lähetystyöntekijän ura oli alkanut, ja jonne hän jäi muiden Suomen Lähetysseuran lähettien lähdettyä Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen. Halusin tutustua siihen paikkaan, jossa Päivö oli töitä tehnyt vuosina 1946-1954. Sittemmin minua kutsuttiin työyhteyteenkin siihen seurakuntaan, jossa Päivö oli työtä tehnyt Zhangjiajiessä. Tämä haave on kuitenkin vielä toteutumatta.

Zhangjiajien työhön liittyen Päivö oli suositellut, että hakisin opiskelemaan Missionuorten opetuslapseuskouluun, jonne hainkin. Siinä yhteydessä hän kirjoitti suosituskirjeeseensä muun muassa, että: ”Toivoisin, että Jaakko jatkaisi työtäni Kiinassa.” Kevätlukukauden 2007 Hunanissa vaikutinkin. Missionuorten kurssia suoritin vuonna 2012, Ison Kirjan peruskurssia vuonna 2009, Kylväjän minilähetyskurssia vuonna 2005 ja Lähetysseuran esilähetyskurssia vuonna 2000.

(Tähän kuva evankeliointitoiminnasta Luoteis-Hunanissa)

Päivön työhön liittyi olennaisena osana se, että hän vietti aikaa sairaiden ja syrjäytyneiden kanssa. Päivön alivuokralaisena kokeilin sitä, että majoitin luonani kadulla tapaamiani ihmisiä tai asuin heidän kanssaan. Vuonna 2009 tätä oli pidempi jakso, kun yritin autella kadulla tapaamaani henkilöä kuiville huumeista asumalla hänen kanssaan kevään ja syksyn 2009. Moraalinen tuki tähän tuli Päivöltä, vaikka lopulta kaikki päätökseni ovat tietenkin omiani ja niistä kannan vastuun.

Näky ylläpitää Päivön henkistä ja hengellistä perintöä ei ole koskaan jättänyt minua. Tähän liittyy Facebook-sivun perustaminenkin. Suuri osa Päivön aineistoa on minulla. Niitä usein tutkistelen ja niihin liittyviä postauksia usein postailen. Parhaillaan on myös menossa pieni kirjaprojektikin asian tiimoilta. On ollut ihanaa tutustua Päivöön ja vielä parempaa tutustua meidän Herraamme Jeesukseen!

Tämmöistä.

Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus, olkoon meidän kaikkien kanssa. Nyt ja aina. Aamen.

Ystävällisin terveisin,

Jaakko Ojala
Ylläpito
Puh. 050-3503099

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti